Johjatuusajattelun kehittyminen 14.11.2014

Varhaiset johtamisteoriat ja niiden merkitys johtamisajattelu

Taylorismi on 1910-luvulla Yhdysvalloissa levinnyt aate, jossa tavoitettiin tuottavuuden parantaminen, kustannusten alentaminen ja työntekijöiden vallan kaventaminen tuotannossa suhteessa omistajiin. Näin tarkoituksena oli luoda ”väli” johtajien ja työntekijöiden välille, jakaen heidän tehtävät niin, että tuottavuus säilyisi tai kasvaisi. Tärkeäksi nousivat järjestyneisyys, kontrolli ja innovaatiot. Näin yhtiöiden organisaatiot saivat selkeämmän muodon, sillä pohja tuli luoduksi. Taylorin teoria vaikutti työn sosiologian syntyyn ja tutkimukseen, sillä sen avulla yritykset saivat teorian, joka mahdollisti kontrollin omista alaisistaan.

Fayolin malli taylorismista pohjautuu siihen, että johtajan asema on oltava perustettavissa, muuhun kuin sisäiseen johtamiseen. Näin esimerkiksi johtaja voi vedota, omaan oikeuteen omien opintojen pohjalta(olen saanut koulutuksen johtamisesta ja tehtävästäni= tiedän mitä pitää tehdä). Armeija on hyvä esimerkki laitoksesta, missä kyseinen teoria toimii, sillä siinä alaisen ja johtajan rooli on jakautunut systemaattisesti ja pohjautuu tietämiseen.

Elton Mayon työ täydensi taylorismia ottaen huomioon koko työyhteisön ja epävirallisen työorganisaation. Sen mukaan työntekijä toimii parhaiten oman työ ryhmän panostuksesta ja yhteistyöstä, sillä työryhmä asettaa omat normit ja pakotteet.

Johtamisideat leviävät globaalisti

Johtamisteoriat levisivät nopeasti tehtaissa, koska ne tarjosivat nopeasti ”lääkkeen” yritysten ongelmiin (työntekijöiden poissaoloihin, yhteiskuuluvuuden tunnen luomiseen, johtajan aseman auktorisointi jne.). Ne myös pistivät kaiken tuotannon järjestelmälliseksi, näin saaden maasodallisemman suuren tuottavuuden mahdollisimman lyhyessä ajassa. Leviämistä auttoi johtajan koulutuksen kouluttautuminen, jota tarjosivat yritykset ja valtiot.

McDonaldisoituminen

McDonaldisoituminen on teoria, jossa hampurilaisravintolalle omaisia piirteitä yritetään soveltaa yhteiskuntaan. Näitä ovat laskettavuus, tehokkuus, ennustettavuus ja valvonta. Eli siinä yritykset ja palvelutarjoavat yrittävät hyötyä, usein ihmisarvoista välittämättä. Esimerkiksi hautaustoimistot eivät välitä menehtyneen omaisista, vaan yrittävät järjestää hautajaiset halvalla (laskettavuus), nopeasti (tehokkuus), tuottaa seremonian samaa valmista kaavaa noudattaen (ennustettavuus) ja noudattaen kaavaa kaiken mahdollisimman nopeasti valmiiksi (valvonta). Näin ihmisten elämästä tulee liukuhihnallista ja tavoitesuuntautunutta.

Max Weberin ja byrokratian merkityksen johtamisajattelulle

Weberin käsitys oli, että paras valta on byrokraattinen eli pohjautuu rationaalisuuteen. Näin organisaatiossa on selkeästi jako alaisten ja johdon välillä, ja näin johdon päätökset ovat täysin puolueettomia ja perustuvat lakeihin.

Organisaatioiden samanlaisuus muotoilultaan ja käytännöiltään

Nykyään monet organisaatiot ovat muodoiltaan samanlaiset, sillä ne perustuvat moneen teoriaan fuusioon. Näin esim. baareissa on selkeästi alaiset (baarimikot, tarjoilijat, järjestyksenvalvojat) ja johto, jonka tehtävä on pr-vastuu, byrokratian hoitaminen ja järjestelmän ylläpito. Tämä jako alaisten ja johdon tehtävien ja auktoriteetin välillä on näkyvissä jokaisessa järjestelmässä missä se vain voi toimia.