Luottamusjohtaus?

Mitä on luottamus? 
Luottamus on niin kuin näkymätön liima ihmisten välillä ja yhteistyösuhteessa. Jossakin määrin, luottamus on taito, sillä on tärkeä rooli johtamisessa ja esimiestyössä. Luottamus on pohja inhimillisille yhteistoiminnalle. Ilman sitä ei voi saada hyvän ryhmätyön. Ryhmässä, missä ei oo luottamusta, ei mitään voi onnistua hyvin, koska välisuhteet ryhmässä hyvin vaikuttavat lopputulokseen. Joshan lopputulos epäonnistuu, niin koko työ sitten on turhaan, ja ei kukaan pidä saamisesta tällaisiä tuloksia.

On aika vaikea saada luottamuksen tai aloittaa luottaa, mutta luottamusta voi tosi helposti tuhota. Luottamus on aina vastavuoroista. Tosi usein luottamus on tuhottu organisaatioissa esimies-alaissuhteessa. Esimiehellä on tärkeä rooli, kun hänen pitää vaikuttaa siihen, miten työntekijät suhtautuvat toisiinsa ja millaisia ovat heidän motiivit. Kun luottamuksesta tulee vastavuoroista, esimies-alaissuhde tulee avoimemmaksi - ja se puoliksi paranee tehokkuutta.
Eli voi sanoa, että luottamus hyödyttää ammattitaidon ja osaamisen (myös tiedon jakaminen), tyytyväisyyden kohentumisen -tehokkuuten, toiminnan tehostumisen, ruokkii innovatiivisuutta ja luovuutta ja vaikuttaa myös myönteisesti sitoutumiseen - halukkuuten vastuuseen ja panostamiseen.

Johjatuusajattelun kehittyminen 14.11.2014

Varhaiset johtamisteoriat ja niiden merkitys johtamisajattelu

Taylorismi on 1910-luvulla Yhdysvalloissa levinnyt aate, jossa tavoitettiin tuottavuuden parantaminen, kustannusten alentaminen ja työntekijöiden vallan kaventaminen tuotannossa suhteessa omistajiin. Näin tarkoituksena oli luoda ”väli” johtajien ja työntekijöiden välille, jakaen heidän tehtävät niin, että tuottavuus säilyisi tai kasvaisi. Tärkeäksi nousivat järjestyneisyys, kontrolli ja innovaatiot. Näin yhtiöiden organisaatiot saivat selkeämmän muodon, sillä pohja tuli luoduksi. Taylorin teoria vaikutti työn sosiologian syntyyn ja tutkimukseen, sillä sen avulla yritykset saivat teorian, joka mahdollisti kontrollin omista alaisistaan.

Fayolin malli taylorismista pohjautuu siihen, että johtajan asema on oltava perustettavissa, muuhun kuin sisäiseen johtamiseen. Näin esimerkiksi johtaja voi vedota, omaan oikeuteen omien opintojen pohjalta(olen saanut koulutuksen johtamisesta ja tehtävästäni= tiedän mitä pitää tehdä). Armeija on hyvä esimerkki laitoksesta, missä kyseinen teoria toimii, sillä siinä alaisen ja johtajan rooli on jakautunut systemaattisesti ja pohjautuu tietämiseen.

Elton Mayon työ täydensi taylorismia ottaen huomioon koko työyhteisön ja epävirallisen työorganisaation. Sen mukaan työntekijä toimii parhaiten oman työ ryhmän panostuksesta ja yhteistyöstä, sillä työryhmä asettaa omat normit ja pakotteet.

Johtamisideat leviävät globaalisti

Johtamisteoriat levisivät nopeasti tehtaissa, koska ne tarjosivat nopeasti ”lääkkeen” yritysten ongelmiin (työntekijöiden poissaoloihin, yhteiskuuluvuuden tunnen luomiseen, johtajan aseman auktorisointi jne.). Ne myös pistivät kaiken tuotannon järjestelmälliseksi, näin saaden maasodallisemman suuren tuottavuuden mahdollisimman lyhyessä ajassa. Leviämistä auttoi johtajan koulutuksen kouluttautuminen, jota tarjosivat yritykset ja valtiot.

McDonaldisoituminen

McDonaldisoituminen on teoria, jossa hampurilaisravintolalle omaisia piirteitä yritetään soveltaa yhteiskuntaan. Näitä ovat laskettavuus, tehokkuus, ennustettavuus ja valvonta. Eli siinä yritykset ja palvelutarjoavat yrittävät hyötyä, usein ihmisarvoista välittämättä. Esimerkiksi hautaustoimistot eivät välitä menehtyneen omaisista, vaan yrittävät järjestää hautajaiset halvalla (laskettavuus), nopeasti (tehokkuus), tuottaa seremonian samaa valmista kaavaa noudattaen (ennustettavuus) ja noudattaen kaavaa kaiken mahdollisimman nopeasti valmiiksi (valvonta). Näin ihmisten elämästä tulee liukuhihnallista ja tavoitesuuntautunutta.

Max Weberin ja byrokratian merkityksen johtamisajattelulle

Weberin käsitys oli, että paras valta on byrokraattinen eli pohjautuu rationaalisuuteen. Näin organisaatiossa on selkeästi jako alaisten ja johdon välillä, ja näin johdon päätökset ovat täysin puolueettomia ja perustuvat lakeihin.

Organisaatioiden samanlaisuus muotoilultaan ja käytännöiltään

Nykyään monet organisaatiot ovat muodoiltaan samanlaiset, sillä ne perustuvat moneen teoriaan fuusioon. Näin esim. baareissa on selkeästi alaiset (baarimikot, tarjoilijat, järjestyksenvalvojat) ja johto, jonka tehtävä on pr-vastuu, byrokratian hoitaminen ja järjestelmän ylläpito. Tämä jako alaisten ja johdon tehtävien ja auktoriteetin välillä on näkyvissä jokaisessa järjestelmässä missä se vain voi toimia.

Innovaatioiden ja muutoksen johtaminen; Yrityksen yhteiskuntavastuu 6.11.2014

Muutoksen rooli organisaatiossa

Innovaatio eli muutos on pakollinen askel jokaiselle organisaatiolle, joka haluaa edetä ja mahdollisesti kasvaa kaikissa suhteissa. Innovaatio koskee kaikkia organisaation osia, niin johtajuutta, budjetin käyttöä kuin työympäristön kehitystä.

Muutoksen ensimmäinen askel on ongelman ilmeneminen tai sen ennaltaehkäisy yritys. Näin esimerkiksi yritys haluaa nostaa tuottavuuttaan korkeammaksi, sillä nykyinen taso ei enää riitä tarvittavan tulon saamiseen. Siitä seuraa kehitys vaihe, jossa mietitään ongelmalle mahdollinen ratkaisu; otetaan käyttöön tulospalkkaus tai luodaan työryhmät ja yritetään järjestää niille kilpailu tuottavuudessa. Seuraavaksi otetaan valittu muutos käytäntöön, mm. muutetaan järjestelmää muutosta suotavaksi ja tiedotetaan siitä työntekijät. Viimeisenä vaiheena on muutoksen seuraaminen ja sen onnistumisen/epäonnistumisen analysoiminen. 

Innovaation ja muutoksen näkökulmat

Innovaation lähteenä, usein yksittäisen ryhmän synnyttämä idea ja tarve. Yrityksen tarkoitus on huomata sen ja ottaa valmistukseen. Internet suurena innovaatioiden lähteenä; sosiaalisesta mediasta inspiraationa yrityksille. Yleinen tarkoitus: inspiroida ja uskaltaa organisaation muutoksiin ja evoluution, sillä pysähtyminen meinaa kuolemaa.

Liiketoiminnanetiikka

Eettinen yrittäjyys on yrittäjyyttä, joka ei tavoittele ainoastaan voittoa, vaan miettii myös yrityksen vaikutusta sosiumiin, luontoon ja yhteiskunnallisen toimintaan.

Yrityksen perus tarkoitus on kuitenkin saada voittoa sijoittajilleen, näin uhraten usein eettisen puolen. Esimerkiksi Apple on maailmalla suosittu, paljon voittoa tekevä yritys, jonka sijoittajat ovat tyytyväisiä, jonka teknologia valistetaan Kiinassa halpaa työvoimaa käyttäen. Samalla ympäristöystävällinen Micromax, pieni yritys, joka ei tavoittele voittoa ja yrittää mainostaa itseään täysin ympäristöystävällisenä, on epäsuosittu osaksi kalliiden laitteidensa ansiosta. Näin yritykset eivät voi tavoittaa vain eettisyyttä, sillä ne eivät saa voittoa eivätkä ole kilpailukykyisiä maailman markkinoilla. Sillä eettisesti oikein tuotetut tuotteet ja palvelut usein kalliit, ns. valmistus kallista ja pitkänkestoista, näin suurimalla osalla kuluttajista ei ole rahaa hankkia kyseistä tuotetta.

Usein liiketoiminnan, joka markkinoi itseään eettiseksi, tarkoitus ei ole muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi, vaan saada ihmisen haluamaan muutosta ostamalla palveluita tai tuotteita. Tässä käytetään hyväkseen ihmisten haluja, motivaatiota ja onnistumisen tunnetta; ostin uuden vihreän iPhonen, näytin muille että luonto on minulle tärkeä, sain hyvän olon että ostin pienen ekologisen jalanjäljen jättävän tuotteen. Näin usein jää epäselväksi liiketoiminnan oikeat motiivit.

Yrityksen yhteiskuntavastuu ja globalisaation vaikutus

Yritysten yhteiskuntavastuu tarkoittaa, yritysten vastuutta omassa toiminnassaan oman yhteiskunnan ja koko maailman nähden. Näin yritys ottaa huomioon lait, sopimukset, eettiset rajat ja yrityksen omat toimintaohjeet.

Globalisaatiolla on tärkeä merkitys yhteiskuntavastuulle, sillä maailmassa, jossa tieto ja informaatio virta on jatkuva, yritykset joutuvat vartioimaan omaa imagoaan jatkuvasti. Näin peloissaan menettää asiakkaat monet yritykset ovat siirtyneet eettisempiin valintoihin.

Viestintä?

"You cannot not communicate"

Yllä olevan on sanonut Paul Watzlawick, ja se on keskeinen osa viestinnän tutkimusta. Luennolla sivuttiinkin eri tapoja viestiä, ja eritoten reagoimattomuus nostettiin keskeiseksi tavaksi viestiä. Se, että ei osallistu esimerkiksi tunnilla on eräänlainen viesti, ja myös se, että saapuu ylipäänsä luennolle, kertoo jotakin. Mielestäni oli oikein hyvä että reagoimattomuutta painotettiin, sillä itse en olisi tullut sitä ajatelleeksi, ja nyt se herätti pohtimaan ja huomaamaan kuinka suuri osa viestinnästämme on ulkoisesti päin "passiivista" tai "neutraalia."

Myös koko organisaatio voidaan nähdä viestintänä, ja kielen valta on siinä erittäin suuri. Mielestäni sanavalintojen lisäksi sillä, miten sanoo asiat on suuri merkitys viestinnässä. Luennolla tultiinkin siihen lopputulokseen, että kehonkieli voittaa aina sanat, sillä sanat voivat valehdella. Tämä kuvaa mielestäni hyvin nykymaailman tapaa viestiä. Sähköpostiviestitkin hiotaan viimeisen päälle, jottei syntyisi syytöksiä tai väärinymmärryksiä sanavalinnoista. Kaiken kirjoitetun viestinnän ajatellaan olevan virallista, se tallentuu ja sen voi tarvittaessa näyttää kolmannelle osapuolelle. Tällöin ihminen toimii herkästi ns. "poliitikon" virassa, eli kaunistelee ja kiemurtelee sanoissaan ja asiassaan. Usein huomaa opettajistakin, että eivät tule sanoneeksi oikein mitään, kun eivät tiedä mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei ilman syytösten mahdollisuutta.

Tutkimustulokset viestinnän alalla ovat osoittaneet johtajan työn koostuvan suurimmaksi osaksi viestinnän ja tiedon kanssa pelailemisesta. Johtamisessa, ja organisaatioissa ylipäätään on tärkeä jakaa tietoa, ja varmistaa että se saavuttaa kaikki/oikeat henkilöt. Suurimmaksi ongelmaksi tiedotuksessa koetaan sen saavuttamattomuus, eli tieto ei saavuta kaikkia joille se kuuluu. Tiedon lisäksi viestintä oli toisessa suuressa osassa, ja siinä tapa/tyyli puhua on tärkeässä roolissa. Jo pienillä valinnoilla, kuten imperatiivin (eli käskymuodon) muuttamisella konditionaaliin (-isi) eli pyytävään tai kysyvään muotoon, on vaikutusta. Esimerkiksi "Tee tämä 10.12 mennessä" sijaan kannattaa sanoa "Tekisitkö tämän 10.12 mennessä?" Sen lisäksi että miten puhutaan olisi syytä myös kiinnittää huomiota siihen, mistä ei puhuta. Huomaatko välttäväsi joitakin aihepiirejä puheessasi? Jos, niin mistä se johtuu? Onko asia tärkeä, merkityksetön vai tabu? Itsetarkkailu ja muiden tarkkailu on mielestäni suuressa roolissa, kun halutaan kehittyä tai ihan vaan huomata asioita ympäriltä ja sisältä.